Laulunjohtajalle. Lauletaan niin kuin “Vaikeneva kyyhkynen kaukaisessa maassa”. Runo, jonka Daavid sepitti, kun filistealaiset olivat ottaneet hänet kiinni Gatissa.
Armahda minua, Jumala! Ihmiset väijyvät minua, alati he ahdistavat ja sortavat minua.
Viholliseni väijyvät minua kaiken päivää, kaikki hyökkäävät armottomasti minua vastaan.
Kun pelko minut valtaa, minä turvaudun sinuun.
Sinun sanaasi, Jumala, minä ylistän, sinuun minä luotan, en pelkää mitään. Mitä voi minulle kukaan kuolevainen?
Kaiken aikaa he vääristelevät sanojani, aina he hautovat pahaa.
He väijyvät ja vaanivat minua. He seuraavat kintereilläni ja tavoittelevat henkeäni.
Maksa heille heidän rikostensa mukaan! Syökse kansat tuhoon vihassasi, Jumala.
Pakolaisuuteni päivät sinä merkitset muistiin. Kokoa kyyneleeni leiliisi, merkitse ne kirjaasi.
Kun pyydän sinua avukseni, viholliseni pakenevat. Silloin minä tiedän, että Jumala on puolellani.
Jumala, minä ylistän sanaasi, Herra, minä ylistän sinun sanaasi.
Jumalaan minä luotan, en pelkää mitään. Mitä voi minulle kukaan ihminen?
Olen antanut sinulle lupauksen, Jumala. Minä täytän lupaukseni, uhraan sinulle kiitosuhrin.
Sinä pelastit minut kuolemasta, et antanut jalkani astua harhaan. Minä saan vaeltaa Jumalan edessä, siellä missä on elämä ja valo.
Laulunjohtajalle. Lauletaan niin kuin “Älä tuhoa”. Runo, jonka Daavid sepitti, kun hän pakeni Saulia luolaan.
Armahda minua, Jumala, armahda minua, sinuun minä turvaan. Minä kätkeydyn siipiesi suojaan, kunnes myrsky on ohitse.
Minä huudan avukseni Jumalaa, Korkeinta, hän vie asiani päätökseen.
Kun vainoojani herjaavat minua, hän lähettää taivaasta avun ja pelastaa minut. (sela) Hän antaa armonsa, hän on uskollinen!
Ympärilläni on leijonia, ne himoitsevat ihmislihaa. Niiden hampaat ovat kuin keihäät ja nuolet, niiden kieli kuin miekan terä.
Jumala, kohotkoon kunniasi yli taivaitten, kirkkautesi yli kaiken maan!
He asettivat verkon tielleni lannistaakseen minut. He kaivoivat kuopan eteeni mutta putosivat siihen itse. (sela)
Jumala, sydämeni on levollinen, mieleni on tyyni. Minä tahdon laulaa ja soittaa!
Herää, sydämeni, herää, harppu, helky, lyyra, minä tahdon herättää aamuruskon!
Herra, minä ylistän sinua kansojen keskellä, minä laulan kaikille kansoille sinun kiitostasi.
Sinun armosi ulottuu taivaisiin, sinun uskollisuutesi ylös pilviin.
Jumala, kohotkoon kunniasi yli taivaitten, kirkkautesi yli kaiken maan!
Laulunjohtajalle. Lauletaan niin kuin “Älä tuhoa”. Daavidin runo.
Ovatko tuomionne oikeita, te vallanpitäjät, tuomitsetteko te ihmisiä oikein?
Ette! Sydämenne halusta te teette maan päällä vääryyttä, väkivallalle te raivaatte tietä.
Väärämieliset ovat harhateillä syntymästään saakka, äitinsä kohdusta asti ovat valehtelijat eksyksissä.
Heidän myrkkynsä on kuin käärmeen myrkky, he tukkivat korvansa, ovat kuin kuuro kyy,
joka ei kuule käärmeenlumoojan ääntä, vaikka tämä kuinka taitavasti lumoaisi.
Jumala, revi hampaat heidän suustaan, murskaa noiden leijonien leukaluut, Herra!
*Hajotkoot, haihtukoot he ilmaan kuin vesi. Herra ampukoon nuolensa, niin että he sortuvat,
*menehtyvät kuin etana, joka kuivuu, menehtyvät kuin keskenmennyt sikiö, joka ei näe valoa.
*Jo ennen kuin ohdakkeenne kasvavat piikkiryteiköksi, myrsky tempaa ne kiukkuisesti pois.
Vanhurskas saa iloita, sillä hän näkee koston hetken, hän saa huuhtoa jalkansa jumalattomien veressä.
Niin ihmiset sanovat: “Vanhurskas kyllä palkitaan. On sittenkin olemassa Jumala, joka jakaa oikeutta maan päällä.”
— Kunnia..., nyt ja aina... Halleluja (3).
*58:8-10 Alkuteksti on erityisen vaikeatulkintainen.
Laulunjohtajalle. Lauletaan niin kuin “Älä tuhoa”. Daavidin runo, jonka hän sepitti, kun Saul oli lähettänyt miehiä vartioimaan hänen taloaan ja aikoi tappaa hänet.
Pelasta minut vihollisteni käsistä, Jumalani, suojele minua, kun he hyökkäävät kimppuuni.
Päästä minut pahantekijöiden kynsistä, pelasta minut murhamiehiltä.
He vaanivat henkeäni, väkivahvat väijyvät minua, vaikka en ole rikkonut enkä ole tehnyt väärin, Herra.
Olen viaton, mutta he syöksyvät miehissä kimppuuni. Katso puoleeni, tule apuun!
Sinä olet Herra Jumala Sebaot, Israelin Jumala. Herää, vedä tilille väärien jumalien palvelijat, älä armahda pahantekijöitä! (sela)
He tulevat joka ilta, haukkuvat kuin koirat ja kiertelevät kaupungissa.
Kuola valuu heidän suustaan, heidän sanansa ovat miekkoja. He uskovat, että kukaan ei kuule.
Mutta sinä, Herra, naurat heille, pidät pilkkanasi väärien jumalien palvelijoita.
Jumala, minun voimani, sinua minä odotan, sillä sinä olet turvani.
Uskollinen Jumalani, sinä kuljet edelläni ja annat minun nähdä, mikä on vihollisteni kohtalo.
Älä tyystin surmaa heitä, ettei kansani unohtaisi sinua. Herra, meidän kilpemme, aja heidät hajalle, lyö heidät maahan.
Joka sanalla, jonka he puhuvat, he tekevät syntiä. Johtakoon heidän ylpeytensä heidät ansaan, he ovat syytäneet kirouksia ja valheita.
Tehköön vihasi heistä lopun. Hävitä heidät! He saavat nähdä, että Jumala on Jaakobin hallitsija, valtias maan ääriin saakka. (sela)
He tulevat joka ilta, haukkuvat kuin koirat ja kiertelevät kaupungissa,
etsivät ruokaa, ja jos eivät saa kyllikseen, ulvovat läpi yön.
Mutta minä laulan sinun voimastasi ja ylistän sinun uskollisuuttasi joka aamu, sillä sinä olet turvani, pakopaikka hädän päivänä.
Jumala, minun voimani, sinulle minä laulan, sillä sinä olet turvani, uskollinen Jumalani.
Laulunjohtajalle. Lauletaan niin kuin “Liiton lilja”. Daavidin runo. Opetettavaksi. Daavid sepitti tämän runon, kun hän kävi sotaa Mesopotamian ja Soban aramealaisia vastaan. Paluumatkalla Joab voitti Suolalaaksossa kaksitoistatuhatta miestä ja kukisti näin Edomin.
Jumala, sinä hylkäsit meidät, löit meidät maahan, sinä vihastuit meihin. Auta meidät jälleen jaloillemme.
Sinä järisytit maata ja annoit sen revetä. Korjaa sen murtumat, muuten se sortuu.
Sinä olet antanut kansasi kokea kovia, olet juottanut meille viiniä, joka sai meidät hoipertelemaan.
Mutta palvelijoillesi sinä nostat merkkiviirin, sinun viirisi luo he kokoontuvat, pois nuolien ulottuvilta. (sela)
Auta meitä väkevällä kädelläsi, pelasta ne, joita rakastat. Vastaa meille!
Jumala on puhunut pyhäkössään: “Riemuiten minä annan teille Sikemin, jaan teille Sukkotinlaakson.
Minun on Gilead, minun on Manasse, Efraim on kypärä päässäni, Juuda on valtikkani.
Moab on pesuvatini, Edomiin minä heitän kenkäni. Filisteaa vastaan minä kohotan sotahuudon!”
Kuka vie minut linnoitettuun kaupunkiin? Kuka opastaa minut Edomiin?
Sinä, Jumala, olet hylännyt meidät etkä kulje sotajoukkomme mukana.
Auta meitä, me olemme hädässä! Turha on ihmisten apu.
Jumalan voimalla me teemme suuria tekoja, hän polkee maahan vihollisemme.
Laulunjohtajalle. Kielisoittimilla. Daavidin psalmi.
Kuule huutoni, Jumala, kuuntele rukoustani!
Maan ääristä minä huudan sinua, kun sydämeni nääntyy. Sinä viet minut turvaan, kalliolle, jolle itse en jaksaisi nousta.
Sinä olet ollut turvani, vahva linnoitus vihollista vastaan.
Minä tahdon aina asua sinun luonasi, minä etsin sinun siipiesi suojaa. (sela)
Sinä, Jumala, olet kuullut lupaukseni, olet antanut minullekin perintöosan, jonka sinun palvelijasi saavat.
Anna kuninkaalle elinvuosia, hän hallitkoon sukupolvesta toiseen.
Pysyköön hänen valtaistuimensa sinun edessäsi iäti! Sinun armosi ja uskollisuutesi varjelkoon häntä.
Silloin minä laulan sinun nimesi kunniaa ikuisesti ja täytän lupaukseni päivästä päivään.
— Kunnia..., nyt ja aina... Halleluja (3).
Laulunjohtajalle. Jedutunin tapaan. Daavidin psalmi.
Jumalan edessä mieleni hiljenee, hän antaa minulle avun.
Hän on kallio, hän on minun pelastukseni, hän on linnani, minä en horju.
Kuinka kauan te jatkatte syyttelyänne, hyökkäätte kaikki kimppuuni? Minä olen kuin kaatuva seinä tai luhistuva muuri.
He juonittelevat syöstäkseen minut maahan, he rakastavat valhetta. Suullaan he siunaavat, mutta sisimmässään he kiroavat. (sela)
Hiljene, sieluni, Jumalan edessä! Hän antaa minulle toivon.
Hän on kallio, hän on minun pelastukseni, hän on linnani, minä en horju.
Jumalassa on pelastukseni ja kunniani. Hän on luja kallio, hänessä on turvani.
Luottakaa aina Jumalaan, tuokaa hänen eteensä kaikki mikä sydäntänne painaa! Jumala on turvamme. (sela)
Ihmisiin ei ole luottamista, he ovat vain tuulenhenkäys. Vaakakupissa he eivät paljon paina, kaikki he ovat tyhjää ilmaa.
Älkää luottako väkivaltaan, älkää rakentako ryöstösaaliin varaan. Vaikka omaisuutenne karttuu, älkää kiinnittäkö siihen sydäntänne.
Jumala on sanonut kerran, kahdesti olen tämän kuullut: Jumalan on valta.
Sinun, Herra, on uskollisuus. Sinä maksat ihmiselle hänen tekojensa mukaan.
Daavidin psalmi, jonka hän sepitti Juudan autiomaassa.
Jumala, minun Jumalani, sinua minä odotan. Sieluni janoaa sinua, ruumiini ikävöi sinua ja uupuu autiomaassa ilman vettä.
Pyhäkössä saan nähdä sinut, kokea sinun voimasi ja kirkkautesi.
Suurempi kuin elämä on sinun armosi. Minun huuleni ylistävät sinua.
Jumalani, minä kiitän sinua niin kauan kuin elän, minä turvaan sinuun, kohotan käteni sinun puoleesi.
Sinä ravitset minut kuin parhaissa pidoissa, ja minä ylistän sinua riemuitsevin huulin.
Minä ajattelen sinua levätessäni, sinä olet mielessäni yön hetkinä:
sinä olet tullut avukseni, ja minä saan riemuita siipiesi suojassa.
Koko voimallani minä tarraudun sinuun, ja sinun oikea kätesi tukee minua.
Tuho kohtaa ne, jotka vaanivat henkeäni: he joutuvat maan syvyyksiin.
Heidät annetaan miekan saaliiksi, heistä tulee sakaalien ruokaa.
Antakoon Jumala kuninkaalle paljon iloa. Riemuitkoon jokainen, joka vannoo Jumalan nimeen! Mutta valehtelijoiden suu tukitaan.
Laulunjohtajalle. Daavidin psalmi.
Kuule ääneni, Jumala, kun valitan. Kun vihollinen uhkaa, varjele minua.
Kätke minut pahantekijöiden kiihkolta, väärintekijöiden juonilta.
He teroittavat kielensä kuin miekan, jännittävät nuolekseen myrkyllisen sanan,
ja äkkiä he piilopaikastaan ampuvat viatonta, ampuvat, eivät pelkää.
He kannustavat toinen toistaan pahaan, he yllyttävät virittämään ansoja, he sanovat: “Ei sitä kukaan näe.”
He hautovat pahaa ja sanovat: “Nyt panemme toimeksi!” Tutkimaton on ihmisen sisin ja sydän.
Jumala ampuu heihin nuolensa, ja äkkiä he ovat täynnä haavoja.
He kompastuvat omiin puheisiinsa. Jokainen, joka heidät näkee, pudistaa päätään.
Kaikki ihmiset ovat peloissaan. He kertovat, mitä Jumala on tehnyt, ja ottavat opikseen Jumalan teoista.
Iloitkoon vanhurskas Herrasta ja luottakoon häneen! Oikeamieliset riemuitkoot!
— Kunnia..., nyt ja aina... Halleluja (3).