Matkalaulu.
Herraa minä ahdingossani huudan, ja hän vastaa minulle.
Herra, pelasta minut valehtelijoiden käsistä, varjele heidän petollisilta puheiltaan.
Mitä kaikkea Herra sinulle antaakaan, sinä valehtelija!
Teräviä nuolia soturin jousesta, tulisia, polttavia hiiliä!
Voi minua! Olen muukalaisena Mesekissä, asun Kedarin leireissä.
Liian kauan olen jo asunut täällä, missä kaikki vihaavat rauhaa.
Minä tahdon rauhaa, mutta jos sanankin sanon, he ryhtyvät sotaan.
Matkalaulu.
Minä kohotan katseeni vuoria kohti. Mistä saisin avun?
Minä saan avun Herralta, häneltä, joka on luonut taivaan ja maan.
Herra ei anna sinun jalkasi horjua, väsymättä hän varjelee.
Ei hän väsy, ei hän nuku, hän on Israelin turva.
Hän on suojaava varjo, hän on vartijasi, hän ei väisty viereltäsi.
Päivällä ei aurinko vahingoita sinua eikä kuunvalo yöllä.
Herra varjelee sinut kaikelta pahalta, hän suojelee koko elämäsi.
Herra varjelee kaikki sinun askeleesi, sinun lähtösi ja tulosi nyt ja aina.
Matkalaulu. Daavidin psalmi.
Ilo valtasi minut, kun kuulin sanan: Me lähdemme Herran huoneeseen!
Nyt seisomme porteillasi, Jerusalem.
Jerusalem, olet kaupunkimme, tänne kansamme kokoontuu,
tänne vaeltavat heimomme, Herran heimot, täällä, niin kuin on säädetty, Israel kiittää Herran nimeä.
Täällä jaetaan oikeutta Daavidin suvun istuimilla.
Ole tervehditty, Jerusalem! Olkoon rauha sinulla ja ystävilläsi.
Vallitkoon rauha muureillasi ja hyvinvointi linnoissasi.
Veljieni ja ystävieni tähden toivotan sinulle rauhaa.
Herran, Jumalamme, huoneen tähden rukoilen sinulle menestystä.
Matkalaulu.
Sinun puoleesi, joka olet taivaissa, minä kohotan katseeni.
Niin kuin orjien silmät tarkkaavat isännän kättä, niin kuin orjattarien silmät tarkkaavat emännän kättä, niin me odottaen katsomme Herraan, Jumalaamme, kunnes hän armahtaa meitä.
Armahda, Herra, armahda meitä! Jo kauan meitä on väheksytty,
kylliksi olemme jo kokeneet itsevarmojen ivaa ja ylimielisten pilkkaa.
Matkalaulu. Daavidin psalmi.
Ellei Herra olisi ollut puolellamme — näin sanokoon Israel —
ellei Herra olisi ollut puolellamme, kun viholliset hyökkäsivät kimppuumme,
meidät olisi nielty elävältä. Kun heidän vihansa myrsky nousi,
vedet olisivat meidät vieneet, tulvan aallot peittäneet,
vyöryvät vedet hukuttaneet.
Ylistetty olkoon Herra! Hän ei antanut meitä heidän hampaittensa raadeltaviksi.
Me pääsimme pakoon kuin lintu pyytäjän paulasta. Paula katkesi, ja me pääsimme irti.
Meidän auttajamme on Herra, hän, joka on luonut taivaan ja maan.
— Kunnia..., nyt ja aina... Halleluja (3).
Matkalaulu.
Kuin Siionin vuori on Herraan luottava kansa, se ei horju vaan kestää iäti.
Niin kuin vuoret ympäröivät Jerusalemia, niin suojaa Herra kansaansa nyt ja aina.
Siksi ei vääryyden valtikka pysy oikeamielisten maassa eikä vanhurskas joudu tarttumaan vääryyden töihin.
Herra, palkitse hyvät hyvällä, oikeamieliset oikeudella.
Herra, tuhoa ne, jotka eksyvät kierouden poluille. Hävitä vääryydentekijät! Rauha ja menestys Israelille!
Matkalaulu.
Kun Herra käänsi Siionin kohtalon, se oli meille kuin unta.
Silloin suumme hersyi naurua ja riemu kajahti huuliltamme. Silloin sanoivat vieraat kansat: “Suuret ovat Israelin Herran teot!”
Totta! Suuret ovat meidän Herramme teot, niistä me saamme iloita.
Herra, käännä jälleen meidän kohtalomme niin kuin aina tuot vedet Negevin kuiviin uomiin.
Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten korjaavat.
Jotka itkien menevät kylvämään vakkaansa kantaen, ne riemuiten palaavat kotiin lyhteet sylissään.
Matkalaulu. Salomon psalmi.
Jos Herra ei taloa rakenna, turhaan näkevät rakentajat vaivaa. Jos Herra ei kaupunkia vartioi, turhaan vartija valvoo.
Turhaan te nousette varhain, turhaan valvotte myöhään ja raadatte leipänne tähden. Yhtä lailla Herra antaa omilleen, vaikka he nukkuisivat.
Lapset ovat Herran lahja, kohdun hedelmä on hänen antinsa.
Kuin nuolet soturin kädessä ovat nuorena saadut lapset.
Onnellinen se mies, jonka viini on nuolia täynnä! Hän ei jää tappiolle, kun hän kaupunginportissa käräjöi vihamiestensä kanssa.
Matkalaulu.
Onnellinen se, joka pelkää Herraa, se, joka vaeltaa hänen teitään.
Saat nauttia työsi hedelmistä, hyvä on osasi, sinä onnellinen!
Vaimosi, sinun talosi emäntä, kukoistaa kuin viiniköynnös, lapsia on pöytäsi ympärillä kuin oliivipuun juurella vesoja.
Tällaisen siunauksen ja onnen saa mies, joka pelkää Herraa.
Siionin Herra siunatkoon sinua! Koko elämäsi ajan sinä näet, kuinka Jerusalem kukoistaa,
sinä saat nähdä lastesi lapset. Rauha ja menestys Israelille!
Matkalaulu.
Kovin on minua vainottu nuoresta asti — näin sanokoon Israel —
kovin on minua vainottu nuoresta asti, vainottu, mutta ei lannistettu.
Selkäni on kuin kyntäjän jäljiltä, pitkiä vakoja täynnä.
Herra on vanhurskas! Hän päästää meidät jumalattomien köysistä.
Häpeällisesti joutuvat perääntymään kaikki, jotka vihaavat Siionia.
He ovat kuin katolla kasvava ruoho, joka kuivuu heti oraalle ehdittyään —
siitä ei leikkaaja kättään täytä, ei lyhteen sitoja syliään,
eivätkä ohikulkijat sano: “Siunatkoon teitä Herra.” Me siunaamme teidät Herran nimessä.
— Kunnia..., nyt ja aina... Halleluja (3).
Matkalaulu.
Syvyydestä minä huudan sinua, Herra.
Herra, kuule minun ääneni, tarkatkoot sinun korvasi rukoustani.
Jos sinä, Herra, pidät mielessäsi synnit, Herra, kuka silloin kestää?
Mutta sinun on armo, sinä annat anteeksi, että me eläisimme sinun pelossasi.
Minä odotan sinua, Herra, odotan sinua koko sielustani ja panen toivoni sinun sanaasi.
Minä odotan Herraa kuin vartijat aamua, hartaammin kuin vartijat aamua.
Israel, pane toivosi Herraan! Hänen armonsa on runsas, hän voi sinut lunastaa.
Hän lunastaa Israelin kaikista sen synneistä.
Matkalaulu. Daavidin psalmi.
Herra, sydämeni ei ole korskea eivätkä silmäni ylpeät. Minä en ole tavoitellut suuria, en pyrkinyt liian korkealle.
Ei, olen löytänyt rauhan, mieleni on tyyni. Niin kuin kylläinen lapsi lepää äitinsä sylissä, niin on minun mieleni levollinen.
Israel, pane toivosi Herraan nyt ja aina!
Matkalaulu.
Herra, muista Daavidia, muista, mitä hän sai kärsiä —
hän, joka vannoi Herralle valan, antoi Jaakobin Väkevälle lupauksen:
“Kotitelttaani en astu, en mene makuusijalleni,
en suo silmilleni unta enkä lepoa silmäluomilleni,
ennen kuin löydän Herralle sijan, asuinpaikan Jaakobin Väkevälle.”
Me kuulimme, että se on Efratassa, löysimme sen läheltä Jaaria.
Menkäämme sinne, missä on Herran asumus, kumartukaamme hänen istuimensa eteen.
Nouse, Herra, tule asuinpaikkaasi, sinä ja arkku, jossa voimasi on!
Olkoon pappiesi vaatteena vanhurskaus, riemuitkoot sinun uskolliset palvelijasi.
Daavidin, palvelijasi, takia: älä torju voideltuasi!
Herra on vannonut Daavidille valan, antanut lupauksen, jota hän ei peruuta: “Oman jälkeläisesi minä asetan valtaistuimellesi.
Jos poikasi pitävät minun liittoni ja säädökset, jotka heille opetan, myös heidän poikansa istuvat valtaistuimellasi aikojen loppuun saakka.”
Herra on valinnut Siionin, sen hän on halunnut asunnokseen.
“Tämä on iäti minun asuinpaikkani. Tänne minä jään, tämän minä halusin.
Siion saa minun siunaukseni: siltä ei ravintoa puutu, sen köyhät minä ruokin kylläisiksi.
Sen pappien ylle minä puen pelastuksen, sen uskolliset iloitsevat ja riemuitsevat.
Siellä minä uudistan Daavidin mahdin, sytytän voidellulleni lampun.
Kaikki hänen vihollisensa minä vaatetan häpeällä. Hänen kruununsa sädehtii ja loistaa.”
Matkalaulu. Daavidin psalmi.
Miten hyvä ja kaunis onkaan veljesten yhteinen, sopuisa elämä!
Se on kuin kallista tuoksuöljyä, joka valuu hiuksista parralle, Aaronin parralle, ja siitä hänen viittansa reunuksiin.
Se on kuin aamun kaste, joka Hermonilta laskeutuu Siionin huipuille. Siionille Herra on antanut siunauksensa: siellä on elämä, ikuinen elämä.
Matkalaulu.
Kiittäkää Herraa! Kiittäkää, Herran palvelijat, te, jotka öisin toimitatte palvelusta Herran temppelissä!
Kohottakaa kätenne pyhää paikkaa kohti ja kiittäkää Herraa!
Siionin Herra siunatkoon sinua, hän, joka on luonut taivaan ja maan.
— Kunnia..., nyt ja aina... Halleluja (3).